Monet suomalaiset ajautuvat ulosoton asiakkaaksi maksamattomien laskujen takia. Ulosotto on asia mitä kukaan ei halua elämässään mielellään kokea. Useimmat ihmiset jotka elävät yli varojensa, käytetään pelottelemisen keinona ulosottoa. Sana ulosotto on monelle ihmiselle mörkö eikä sitä oteta kovin mielellään puheenaiheeksi. Monille suomalaisille voi tulla yllätyksenä se määrä miten monia ihmisiä on tälläkin hetkellä ulosoton asiakkaana. Esimerkiksi vuonna 2018 ulosotossa oli lähes 580 000 suomalaista, mikä oli noin 80 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Suurempi osuus velallisista on naisia
Ulosottovelallisten lukumäärän noustessa, yhä suurempi osuus kotomaan väestöön kuuluvista ulosottovelallisista on naisia. Esimerkiksi vuonna 2008 oli 34 prosenttia ja 2018 lopussa 39 prosenttia. Vuonna 2018 ulosottovelka oli naisilla yhteensä 14 189 euroa ja miehillä 20 260 euroa. 2018 ulosottovelalliset olivat useimmiten työikäisiä, eniten velallisia olivat 25 – 54-vuotiaat.
Lue lisää: Luottotietojen palautuminen
Yleisen taloustilanteen toivotaan kääntyvän hieman positiiviseen suuntaan ja sen seurauksena odotetaan myös ulosottovelallisten määrän lähivuosina pienenevän.
Ulosottoon johtavat syyt
Ulosottoon johtavia syitä on usein tulotason äkillinen romahtaminen, joka johtuu usein työttömyydestä tai sairastumisesta. Myös monet muut ikävät elämäntapahtumat saattavaat aiheuttaa talouden suistumisen pois raiteiltaan. On olemassa myös ihmisiä, jotka eivät osaa huolehtia omasta taloudestaan ja ylivelkaantuvat huolimattomuuden tai oman hölmöyden takia. Ylivelkaantumiselle on olemassa useita syitä, osa sellaisia mihin voi itse vaikuttaa ja osaa ei pysty välttämättä mitenkään ennakoimaan.
Katso: Onko ulosottoon johtavat syyt liialliset osamaksut
Mikä on ulosotto?
Ulosotolla tarkoitetaan maksamattomien velkojen tai laskujen oikeudellista perintää. Ulosotossa selvitetään tulot ja omaisuus ja sen pohjalta arvioidaan maksukyky. Melkein aina tällä tarkoitetaan rahallisten velkojen perintää. Jos henkilöllä on verovelkaa, voidaan tehdä ulosmittaus ilman maksuvelvollisuuden vahvistamista, kuitenkin muut tilanteet vaativat aina tuomioistuimen päätöksen. Ulosotto voi pidättää rahan suoraan palkasta tai eläkkeestä avoimien velkojen maksamiseen. Ulosotossa on mahdollista myydä myös omaisuutta, esimerkiksi asunto tai auto velkojen kuittaamiseksi.
Kun tuomioistuimen päätös on tullut, on ulosottoon vireille tullut saatava suoritettava maksukehotukseen merkittyyn eräpäivään mennessä. Yleisesti maksuaikaa on annettu enintään kolme kuukautta. Ulosottoon joutumisesta lähetetään velalliselle kirje hänen osoitteeseensa. Velallisella on vastuu ilmoittaa hänen voimassa oleva osoite ulosottomiehelle. Jos näin ei tapahdu, tarkistetaan osoite väestötietojärjestelmästä. Jos osoitetta ei löydy tai sitä ei anneta, ulosottomiehellä on oikeus selvittää se. Tieto ulosotosta annetaan usein kasvotusten ulosottomiehen toimesta tai postitse. Joissain tilanteissa voidaan käyttää myös sähköpostia tai asiakkaan kotona käytävää suullista ilmoitusta.
Maksusuunnitelman tekeminen
Joissain tilanteissa tapauskohtaisesti on mahdollista sopia ulosottomiehen kanssa maksusuunnitelma, jolloin voidaan välttyä ulosmittaukselta. Näissäkin tilanteissa on mahdollista joutua tekeemän ennakoiva omaisuuteen kohdistuva ulosmittaus. Ulosmitattua omaisuutta ei kuitenkaan myydä, jos velallinen suoriutuu maksuistaan suunnitelman mukaisesti. Jos velallinen ei noudata maksusuunnitelmaa, siirrytään aloittamaan ulosotto. Kaikkien ei ole mahdollista hyödyntää maksusuunnitelma mahdollisuutta, kuitenkin tilanteessa jossa ulosottoon joudutaan, kannattaa kyseistä mahdollisuutta ulosottovirastosta tiedustella.
Ulosmittaus
Ulosmittaus on rahamääräisen velvoitteen täytäntöönpano, jolla rahansaatavat pyritään saamaan takaisin omistajalleen. Käytännössä se tarkoittaa velallisen omaisuuden takavarikointia sekä sen myymistä pakkohuutokaupassa. Mahdollisuus on myös ulosmitata työssäkäyvän palkasta kuukaisittain tietty osuus. Kyseisestä toimenpiteestä sovitaan yhdessä työnantajan kanssa, joten velallinen ei pysty jättämään rahoja maksamatta. Ulosmitattu osuus ei koskaan edes käytännössä tule velallisen tilille, vaan se ulosmitataan suoraan.
Ulosmittauksessa kannattaa aina pyrkiä tekemään yhteistyötä ulosottomiehen kanssa, esimerkiksi omaisuuden takavarikoinnissa on suositeltavaa luovuttaa se vapaaehtoisesti, jos yhteistyötä ei tapahdu niin omaisuus on mahdollista takavarikoida myös poliisin toimesta. Ulosotossa pyritään ensisijaisesti aina toimimaan helpoimman kautta. Tämän takia pyritään aina ensin velallisen omaisuutta ulosmittaaman seuraavassa järjestyksessä:
- Velallisen palkasta, eläkkeestä tai muista mahdollisista tuloista
- Irtaimen ulosmittaaminen, esimerkiksi velan kattava auto, vene tai muu arvokkaampi elektroniikka
- Viimeiseksi vaihtoehdoksi jää kiinteä omaisuus kuten asunto
Tämän järjestyksen avulla pyritään myös pitämään toimenpiden kohtuullisena velallisen kannalta. Kukaan ei halua viedä ensimmäisenä toisen asuntoa tai autoa, joka on välttämätön esimerkiksi työmatkoihin, tästä syystä halutaan käyttää ensimmäisenä palkasta otettavaa ulosmittausta.
Ulosoton suojaosuus
Ulosotolla on tietty suojaosuus siitä syystä että velallinen pystyisi kattamaan pakolliset menot ulosoton aikana. Palkasta, eläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta voidaan ulosmitata yleisesti yksi kolmasosa. Velallisen sekä hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Velallisen palkkaa ei siis missään nimessä ulosmitata kokonaan, sillä tämä voisi aiheuttaa viellä pahemman taloudellisen ahdingon. Suojaosuus saadaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus palkanmaksukauden päivien lukumäärällä. Jos palkka tai muut tulot maksetaan kalenterikuukaudelta, on päivien lukumäärä silloin 30. Vuoden 2020 alussa ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on 22,63 euroa päivässä velalliselle itselleen ja jos samassa taloudessa on esimerkiksi lapsi niin hänen osalta se on 8,12 euroa päivässä.
Suppea ulosotto
Jossain tilanteissa voidaan käyttää ulosoton ketytversiota eli suppeaa ulosottoa. Velkojan on mahdollisuus rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Suppeassa ulosotossa ulosmittaukset rajoittuvat palkan, eläkkeen tai muun tulon, saatavan omaisuuden ulosmittaukseen, jossa kohdetta ei muuteta rahaksi. Kyseisen henkilön tulolähteet sekä omaisuus selvitetään rekisteristä. Velallisen on mahdollista suppean ulosoton avulla päästä helpommin eroon luottomerkinnästä. Jos velallinen todetaan varattomaksi, on hänen mahdollista päästä luottotietomerkinnästä eroon maksamalla suppean ulosoton velat.
Kuka on ulosottomies?
Ulosottomiehen tehtäviä Suomessa hoitaa kihlakunnanvoudit tai kihlakunnanulosottomiehet. Yksi ja sama ulosottomies hoitaa ja käsittelee aina kaikki samaa velallista koskevat asiat. Yleensä ulosottomies vaihtuu vasta jos henkilö vaihtaa paikkakuntaa.
Vanheneeko ulosotto?
Ulosottovelkojen on myös mahdollista vanhentua. Kuitenkin jos ulosottoon joutumisesta ei ole kovin kauaa aikaa, ei vanhenemista kannata vielä pitkään aikaa odotella. Henkilölle asetettu maksuvelvoite on voimassa 15 vuoden ajan, jonka jälkeen ulosotto vanhenee. Velkojan ollessa yrityksen sijaan luonnollinen henkilö tai jos kyseinen saatava perustuu rikokseen, vanhenee se 20 vuodessa.
Näiden saatavien vanhenemisajan jälkeen on saatavat vanhentuneet lopullisesti. Kyseisiä velkoja ei siis voida enää millään keinoilla periä. Joissain tilanteissa velkojan on kuitenkin mahdollista hakea tuomioistuimen kautta 10 vuoden jatkoaikaa. Usein jatkoaikaa myönnetään tilanteissa missä velallinen on piilottanut omaisuuttaan tai jollain muillla keinoilla vaikeuttanut velkojen maksamista.
