Yleensä kun puhutaan tuloista, niin ihmiset tietävät vain termin palkka, mutta eivät välttämättä tiedä niitä tärkeimpiä sekä merkittävimpiä etuliitteitä. Kun puhutaan palkasta, niin tarkoitetaan usein bruttopalkkaa. Kuitenkin nämä kyseiset termit menevät usein sekaisin eikä niiden tarkoitusta tiedetän sen paremmin. Usein keskustellaan palkoista ja monesti toinen voi puhua tietämättään nettopalkasta ja toinen bruttopalkasta. Tämän takia kirjoitimme tähän oleellisimmat asiat koskien bruttopalkkaa sekä nettopalkkaa.
Mikä on bruttopalkka?
Bruttopalkka on summa, josta ei ole vielä vähennetty veroja, työntekijän maksuja tai muita lain mukaan pakollisia pidätyksiä. Bruttopalkkan on mahdollista sisällyttää erilaisia luontaisetuja, jotka voivat olla esimerkiksi lounas- tai liikuntasetelit, myös autoedut kuuluvat näihin. Palkkatöissä oleva henkilö näkee bruttopalkkansa ainoastaan palkkakuitista, sillä tilille tuleva palkka ei ole bruttopalkka. Ennakonpidätys on vaihteleva ja siihen vakuttaa ennakonpidätysprosentti.
Työtä haettaessa ilmoituksessa esitetty palkka ilmoitetaan aina bruttopalkkana. Tutkimusten sekä tilastojen ilmoitetuissa ammattien keskipalkoissa on myös aina ilmoitettu bruttopalkka.
Lue lisää: Palkkavertailusta
Mikä on nettopalkka?
Nettopalkalla taas tarkoitetaan palkkaa, josta on jo vähennetty kaikki työntekijän pidätykset. Eli nettopalkka on käteen jäävä osuus palkasta. Nettopalkka on siis se summa joka palkkapäivänä maksetaan työntekijän tilille. Nettopalkan suuruuteen vaikuttaa suuresti työntekijän henkilökohtainen veroprosentti toisin sanoen ennäkonpidätysprosentti. Ennakonpidätyksen lisäksi nettopalkasta on aina vähennetty myös työttömyysvakuutus-, sairausvakuutus- ja työeläkemaksut.
Ennakonpidätys
Ennakonpidätyksellä tarkoitetaan palkasta pidätettävää veroa. Vero määräytyy ennakonpidätysprosentin mukaan ja se voi vaihdella jokaisella työntekijällä riippuen siitä mikä prosentti hänellä on. Ennakonpidätysprosentti on merkittynä jokaisen henkilön verokorttiin. Verokortti postitetaan aina vuoden alussa sekä sen voi myös tulostaa itselleen vero.fi sivujen kautta.
Prosentin suuruus määräytyy henkilön kokonaistulojen mukaan, mutta joissain tapauksissa siihen on mahdollista väliaikaisesti myös itse vaikuttaa. Jos työntekijä tekee töitä liian pienellä veroprosentilla, lähettää verottaja myöhemmin laskun maksettavaksi jääneistä mätkyistä. Jos taas on asettanut itselleen tuloihin nähden liian korkea veroprosentin, niin verottaja palauttaa ylimääräiset maksut veronpalautuksina.
Työntekijän muut maksut
Verojen maksamisen lisäksi palkasta pidätetään myös muita maksuja, jotka ovat myös pakollisia maksaa. Näitä ovat esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksu sekä työeläkevakuutusmaksu.
Työttömyysvakuutusmaksun suuruus vuonna 2020 palkansaajalla on 1,25 %. Kun taas työeläkevakuutusmaksut vuonna 2020 ovat seuraavat:
- Alle 53-vuotiaat: 7,15 %
- 53 – 62-vuotiaat: 8,65 %
- 63 vuotta täyttäneet: 7,15 %
68-vuotiaille sekä sitä vanhemmille ei eläkettä kartu eivätkä he myöskään maksa työeläkevakuutusmaksuja. Pelkkä veroprosentti ei aina kerro koko totuutta bruttopalkasta pidätettävistä maksuista. Oma veroprosentti voi tuntua pieneltä verokorttia katsellessa, mutta kannattaa muistaa kuitenkin se todellinen pidätys kaikkineen kustannuksineen.
Miten voi laskea oman veroprosentin?
Veroprosentti määräytyy yleensä vuoden kokonaistulojen mukaan, mutta sen suuruuteen voi vaikuttaa myös muut tekijät. Voit laskea oman veroprosenttisi helposti Verohallinnon sivuilla olevalla veroprosenttilaskurilla. Oma veroprosentti kannattaa laskea, jos omat tulot vaihtelevat jatkuvasti. Lakurin käyttäminen on maksutonta ja sen avulla voit säästää pitkän pennin.
